Hyvinvointipoluilta parempaan elämän laatuun
Laurean Pumppu-osahankkeessa kehitetään työkaluja kansalaisen parempaan hyvinvointiin Viime torstaina Lohjan Laurean luentosalissa järjestetty Pumppu-osahankkeen loppuseminaari kokosi yhteen hyvinvointifoorumiin hankkeeseen osallistuneita. Paikalla oli kaupunkien ja sairaaloiden sekä oppilaitosten edustajia niin Lohjalta, Porvoosta, Raaseporista, Espoosta kuin myös alueen kolmannen sektorin toimijoista. Foorumin ohjelma oli monipuolinen ja kokopäivän täyttävä sisältäen luentoja ja tutkimusten selvityksiä ja lopputöiden esittelyä hyvinvointipoluista monelta eri näkökohdalta. Tilaisuuden vetäjänä toimi yliopettaja, futurologi Tarja Meristö.
- Aamupäivän annissa oli niin strategiaa itse hyvinvointitukemisen keinoista unohtamatta kolmatta sektoria kuin myös paljon asiaa palveluseteleistä ja niiden tilanteesta Lohjalla. Esittelijöinä toimineet Teemu Ylikoski ja Tarja Meristö toivat esille Läntisen Uudenmaan palveluseteleiden heikon toteutuksen ja kertoivat myös Turun vetämästä palvelusetelihankkeesta. Puhuttiin myös eri toimijoiden integroinnista Lohjan alueella, kertoi koko päivän paikalla ollut Lohjan Sydän ry:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki. Reijon mielestä konseptit ovat vähintään mielenkiintoisia ja kaiken organisointi on miljoonan taalan paikka, muutenkin Reijo oli tyytyväinen päivän tarjontaan. Samassa tilaisuudessa ollut toinenkin Lohjan Sydämen edustaja varapuheenjohtaja Seppo Brandt oli koko päivän paikalla ja hänen mielestään päivän ohjelma oli todella monipuolinen.
Paljon hyvää tehty
Laurean Pumppu-hankkeeseen on 2011-2014 aikana osallistunut valtava määrä opiskelijoita ja eri organisaatioiden edustajia sekä itse potilaita. Tälläkin hetkellä on käynnissä kuusi opinnäytetyötä. Pilotteja on ollut muutamia, joista yksi hyvä esimerkki päiväkoteihin suunnattu opetus liittyen ruokailuun ja unentarpeeseen, josta saatiin todella hyviä palautteita lasten vanhemmiltakin. Saman tyyppinen pilotti tehtiin lohjalaiseen yläkouluun, jonne sairaanhoito-opiskelijat jalkautuivat opiskelijoiden joukkoon kertomaan kansansairauksista ja tämän pilotin tuloksena 68% oppilaista on miettinyt omaa terveyttää uudella tavalla ja jopa 92% kertoi nyt osaavansa auttaa sairauskohtaustilanteessa potilasta. Niina Åman ja Anne Nyholm kertoivat omassa esityksessään hiljaisen tiedon keruun tärkeydestä ja miten kerätyllä tiedolla oikeasti voidaan kehittää terveydenhuollon palveluita paremmin asiakkaita ja potilaita palveleviksi.
- Tutkimuksessamme kohdistimme kyselyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon piiriin siirtyviin potilaisiin ja tietojen sekä keräämisen että analysoinnin aikana tuli esille useitakin kehittämistarpeita ja näitä löydettyjä asioita on jo lähdetty alueella kehittämään, kertoivat Nina ja Anne. Iso askel eteenpäin on jo eri organisaatioiden toimijoiden tutustuminen keskenään ja tiedonkulun parantaminen organisaatioiden välillä. Toisessa tutkimuksessa kohteena olivat nuoret, koettiin yhdeksi ongelmaksi tietosuoja ja siihen liittyvät kysymykset. Hanna Nokion ja Mari Rantakaulion opinnäytetyön aiheena oli mielenterveys-ja päihdeasiakkaiden hoitoketjut ja vaikka itse opinnäytetyö ei täysin tuottanut sitä tietoa, mitä lähdettiin hakemaan, löydettiin projektin aikana paljon kehityskohteita ja työ on jo tälläkin saralla lähtenyt etenemään.
- Tämänkin projektin jälkeen on nähty todellisia tuloksia esimerkiksi siinä että Lohjalle on palkattu yksi psykiatrian sairaanhoitaja lisää. Kouluissa tärkeätä on koulujen oma panostus ja sitoutuminen asioihin, jotta nuorten tilannetta voidaan parantaa. Tässä on valtaisa työmää sillä pelkkä kouluterveydenhoitajan vastaanotto ei riitä, tarvitaan matalamman portaan palveluita, summasi yliopettaja Elina Rajalahti Laureasta.
Jokainen päivä on oppimista ja oivaltamista
Näyttelijä ja mentor Eija Ahvo oli tullut Siuntiosta keventämään tunnelmaa foorumin lopuksi. Eijan ohjelmistoon kuului shamaanirummun säestyksellä kerrottu vanha intiaanitarina ja useammalla afrikankielellä laulettu tuttu suomalainen sävelmä Satumaa-tango.
- Me itse teemme rutiinit mutta ne eivät ole pakollisia. Joka päivä voimme nähdä ne tavallisetkin asiat erilailla ja tehdä asiat erilailla. Jos ei sitten tekoina niin ainakin ajatuksissa. Ihminen voi antaa itselleen aina mahdollisuuden oppia lisää, virittää mielensä luovuuden kanaville, sanaili Eija. Piristyskysymys: Missä lajissa Aale Tynni voitti Olympiakultaa vuonna 1948? Eijan loppu ei ollut vain viihdettä ja kevyttä keskustelua vaan hän toi mielenkiintoisia näkökantaja ajatuksiimme ja siihen, kuinka pienillä muutoksilla saamme elämästämme valoisampaa. Hän kielsi kuulijoita jumiutumasta.
- Älä sano, että olet vain tällainen, ettet voisi muuttua. Jokainen ihminen pystyy muuttumaan ja kehittämään itseään vaikka kuinka vanhana. Tilaisuuden aikana osallistujien oli ollut mahdollista kirjoittaa oma hyvinvointivinkki paperille ja näistä vinkeistä arvottiin tilaisuuden lopussa kukka ruukkuineen muutamalle vinkin antaneelle, onni oli suosiollinen muun muassa esiintymässä käyneelle Aija Ahvolle.